Rytmi on yksi musiikin peruselementeistä, ja sitä voi lapsen kanssa kehittää helpoilla ja hauskoilla leikeillä ja harjoituksilla. Liike ja rytmi ovat läheisesti tekemisissä keskenään, ja niinpä rytmitajua kannattaakin harjoitella usein liikkeen avulla. Monesti ihmiset reagoivat kuulemansa musiikin rytmiin kehollaan. Muistatko itse joskus vaikkapa kuulleesi vauhdikasta musiikkia ja olet huomaamattasi jotenkin alkanut liikkua sen tahtiin, vaikka liikuttamalla varpaitasi kengän sisällä? Muistatko, miten hyvältä voi tuntua irrotella musiikin tahtiin tanssilattialla? Tai tanssimalla ympäriinsä kotona? Jo pienikin lapsi voi kokea hvyänolon tunnetta liikkuessaan musiikin tahdissa.
Keinuminen
Musiikin tahtiin keinuminen on usein vauvan ensimmäisiä kokemuksia rytmistä. Kehtolauluja laulaessaan ja puolelta toiselle keinuessaan tai hitaasti astellessaan voi äiti jo ennen lapsen syntymää rauhoitella lastaan musiikin ja rytmin avulla. Pienen vauvan kanssa on tämä hyväksi havaittu keino, kun lasta yritetään saada nukkumaan.
Leikki-ikäisen kanssa voi myös hyvin kokeilla keinumista, joko musiikin tahtiin tai ilman. Tämä on samalla hyvä tasapaino- ja koordinaatioharjoitus lapselle. Kuinka paljon voi keinua ennen kuin kaatuu? Onnistuuko keinuminen myös eteen ja taakse vai onko se helpompaa vasemmalta oikealle? Leikkiä voi esimerkiksi huojuvia puita tuulessa.
Sopivaa musiikkia: useimmat kehtolaulut
Tuuti tuuti (esittäjä Vuokko Hovatta, albumi Unihiekkaa – rakkaimmat tuutulaulut 2005)
Kävely tai astelu
Reagoigo vauva sylissäsi siihen, jos ensin kävelet musiikin tahdissa, ja sen jälkeen tahallasi eri tahdissa? On todennäköistä, että vauva pysyy rauhallisempana, kun musiikin rytmi ja kävelyvauhtisi sopivat yhteen. Onko musiikin tempolla, eli nopeudella, vaikutusta tähän?
Kun lapsi osaa kävellä varmasti, on hauskaa harjoitella hänen kanssaan eri kävelytyylejä, esimerkiksi hiipimistä, miniaskelia, suurempia harppauksia, askelia sivusuuntaan jne. Voit laittaa musiikin soimaan, ja voitte lapsen kanssa kävellä eri tyyleillä musiikin tahdissa. Onko jokin kävelytyyli helpompi toteuttaa hitaamman, joku nopeamman musiikin soidessa? Voitte myös kokeilla reagoida musiikin äänenvoimakkuuteen: jos musiikki soi hiljempaa, ovat askeleetkin varovaisia (hiipien) ja toisinpäin (tömistäen).
Sopivaa musiikkia: musiikki, joka on kävelytempossa (ei liian hidas eikä liian nopea). Esimerkiksi erilaiset marssit ovat usein sopivia, mutta myös lastenlaulut kuten Jaakko kulta, Elefanttimarssi tai Täti Monika.
F. Schubert: Marche Militaire (Op. 51, D. 733)
Taputus
Monet lapset yrittävät automaattisesti taputtaa mukana, kun innostuvat kuulevansa vauhdikasta musiikkia. Jo vastasyntyneen kanssa voi harjoitella tätä valmiutta taputtamalla musiikin tahdissa varovasti vauvan kehoon (aivan pienen vauvan kanssa vaikka vain hellästi yhdellä sormella). Muutaman kuukauden ikäisen kanssa voi vauvan käsiä taputtaa varovasti yhteen, tai niillä taputtaa vauvan reisiin tai vatsaan.
Leikki-ikäinen osaa taputtaa itse. Jos haluaa harjoittaa lapsen koordinaatiota, ovat sopivia leikit, joissa lapsi esimerkiksi taputtaa kaksi kertaa reisiin, kerran vatsaan ja kerran käsillään. Aikuinen voi vapaasti helpottaa tai vaikeuttaa leikkiä lisätessään tai vähentäessään esimerkiksi taputettavien kehonosien määrää. Samaa taputuskaavaa voi toistaa lastenlaulun läpi, tai tätä voi käyttää pelkästään koordinaatioleikkinä jättäen musiikin pois. Tällöin aikuinen näyttää esimerkin ja lapsi yrittää imitoida tätä. Lapsen innostuessa rooleja voi myös kokeilla vaihtaa niin, että lapsi keksii erilaisia taputusrytmejä, jotka aikuisen täytyy toistaa.
Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, jossa on selkeä rytmi. Esimerkiksi useimmat vauhdikkaammat lastenlaulut, kuten Pikkuiset kultakalat tai Bussilaulu (pyörät ne pyörivät ympäri…)
Hyppely
Vauvasta on usein mukavaa, kun sitä hypitetään sylissä tai vähän isomman lapsen kanssa kainaloista nostamalla.
Vaikka alle kouluikäinen lapsi osaisi hypellä kuinka hyvin, voi musiikin tahtiin hyppiminen silti olla vaikeaa. Tahdissa hyppääminen vaatii paljon ennakointia ja koordinaatiota, ja jollei lapsi itse keksi hypellä musiikin tahdissa, voi olla lapselle palkitsevampaa pysytellä astelussa ja harjoitella hyppimistä erikseen.
Sopivaa musiikkia vauvan sylissä hypyttelyyn: ratsastusaiheiset laulut, kuten I-ha-haa tai Körö koko kirkkoon, joita voi laulaa hitaasti tai nopeasti
Sopivaa musiikkia vauvan nosteluun: hyppimisaiheiset laulut, kuten Pienet sammakot tai Jänis istui maassa
Tanssiminen
Laita musiikki soimaan, ota vauva syliin ja tanssahtele ympäri asuntoa! Voit myös varovasti tehdä vauvan keholla yksinkertaisia tanssiliikkeitä, esimerkiksi varovasti suoristaa ja koukistaa vauvan käsiä musiikin tahtiin.
Tanssin harrastamiselle leikki-ikäisen lapsen kanssa on rajana vain mielikuvitus! Voitte liikkua aivan vapaasti niin kuin hyvältä tuntuu, tai matkia toistenne tanssikuvioita. Myös erilaisia esineitä voi käyttää hyödyksi, kuten esimerkiksi ihanasti perässä leijuvaa huivia tai hauskasti kopisevia kenkiä. Tanssi voi myös olla hyvä mahdollisuus opetella eri kehonosien nimiä.
Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, jonka tahtiin tekee mieli liikkua!
Kenkärokki (sävel ja sanat J. Ollaranta)
Soittaminen ja laulaminen
Musiikin mukana voi lyödä tahtia millä tahansa soittimella helistimestä alkaen. Vauvaa voi ajoittain yrittää saada helistämään musiikin rytmissä kädestä pitäen. Leikki-ikäisestä on hauskaa laulaa musiikin mukana, tai kokeilla erilaisia kotoa löytyviä soittimia (tähän liittyen tulossa postaus myöhemmin) ja soittaa mukana musiikin tahtiin.
Sopivaa musiikkia: mikä tahansa musiikki, mikä innostaa soittamaan ja laulamaan mukana!
musiikkia lasten kanssa 