Author: Ilona

Musiikkihetkiä vauvan kanssa 0-3kk

Blogiin on tullut vähän pidempi tauko kuin oli alunperin tarkoitus, mutta ei suinkaan ilman hyvää syytä! Meidän suloinen pieni tyttäremme, neiti M, syntyi kesäkuun keskivaiheilla, ja siitä lähtien ovat tämän mamman ajatukset olleet lähinnä hänen hoitamisessaan. Alku on sujunut jokseenkin hyvin, suurimpia ongelmia ovat olleet vauvan nukuttaminen ja vatsakivut. Nyt M on kuitenkin asunut luonamme jo vähän yli kolme kuukautta, ja olemme ehtineet tutustua häneen ja pikku hiljaa tottua perhe-elämään ja arkeen pikkuvauvan kanssa. Ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana ovat hauskat musiikkihetket olleet välillä rehellisesti sanottuna täysin unohduksissa univajeen ja stressin painaessa. Onneksi hyviä hetkiä on ajan kuluessa alkanut kuitenkin tulla nopeasti lisää, ja nyt onkin hyvä aika jakaa omia kokemuksiani parhaista musiikkihetkistä oman pienen vauvani kanssa ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta! 🎵

Vauvalle laulaminen

Lauloin vauvalleni jo raskausaikana usein rauhoittaakseni häntä. Oli ihanaa huomata, että hän selvästi tunnisti heti ensimmäisinä päivinään kaksi kehtolaulua, joita olin päivittäin toistanut: Etana Elli ja Ole pieni vauvani rauhassa (ks. postaus https://musikmami.com/2021/02/08/tuutulauluja-vatsalle/). Ole pieni vauvani rauhassa -laulun toisessa säkeessä vaihdoin kuitenkin sanan “vatsassa” tilalle sanan “kehdossa”. Hän rauhoittui selvästi paremmin kuullessaan näitä kahta laulua kuin jotakin muuta. Ne ovatkin kuuluneet joka päivä iltarutiineihimme, ja välillä laulelen niitä myös päivällä nukuttaessani vauvaa. Suosittelen ehdottomasti kaikille raskaana oleville valitsemaan pari kehtolaulua ja toistamaan niitä aktiivisesti jo ennen vauvan syntymää. Vauvalle laulaminen tarkoittaa ainakin minulle ihanaa yhdessäoloa, ja samaan aikaan se on rakkaudenosoitus ja antaa turvallisuudentunnetta. Miten paljon kauniimpaa onkaan laulaa unilaulut itse sen sijaan että kuuntelisi niitä levyltä tai soittorasiasta!

Laulan usein vauvalle myös spontaanisti keksimiäni lauluja, yleensä liittyen siihen mitä juuri olemme tekemässä. Ne saattavat liittyä vaipanvaihtoon, pukemiseen, leikkimiseen tai vaikkapa siivoukseen. Nämä laulut ovat meillä lähinnä vauvan aktivointia, hauskanpitoa sekä kielen oppimista, enkä varsinaisesti käytä niitä rauhoitellakseni häntä. Laulan välillä myös tuttuja lastenlauluja ja muita melodioita. Olen monesti kuullut, että vauvan kehitykselle tärkeää on puhua hänelle paljon. Tämä pitää varmasti paikkansa ja teenkin tätä itse usein, mutta uskon kuitenkin, että laulaminen on vähintään yhtä suotuista kehityksen kannalta. Vauva varmasti tuntee olonsa turvalliseksi kuullessaan usein etenkin vanhempiensa laulu-äänen, laulaessa ääni kuulostaa nimittäin usein pehmeämmältä kuin puhuessa. Laulaessaan vanhemmatkin pysyvät ehkä paremmalla tuulella – vihaisena on vaikea laulaa!

Musiikin kuuntelu

Meillä on ollut noin toisesta kuukaudesta lähtien tapana kuunnella kerran päivässä musiikkia joko aktiivisesti tai vain leikkihetken taustalla. Aktiivisella kuuntelulla tarkoitan tässä sitä, että esimerkiksi liikutamme vauvan käsiä tai jalkoja musiikin rytmissä tai helistämme hänen kanssaan helistintä tahdissa. Välillä myös otan hänet syliin ja tanssimme yhdessä, tästä hän todella pitää! Yritämme valita musiikkia laidasta laitaan ja näin totuttaa nyt jo vauvaa eri tyyleihin. Välillä kuuntelemme lastenlauluja, välillä klassista musiikkia, joskus poppia, mitä milloinkin.

Klassisista voisin suositella esimerkiksi tätä Mozartin Divertimentoa, joka on kevyttä ja mukavaa kuunneltavaa! Sen kolme osaa kestävät yhteensä vain noin 12 minuuttia, joten vaihtelua on tarpeeksi pienellekin kuulijalle. Ainakin meidän M nauraa innokkaasti, kun otan hänet syliin ja astelen tai tanssahtelen tämän tahtiin!

Musikaaliset leikit ja leikkikalut

Musikaalisten leikkien kanssa olen aloittanut vähitellen noin 1,5-2 kuukauden kohdalla. Tätä ennen vauva ei ainakaan oman kokemukseni mukaan ymmärrä leikeistä vielä paljoakaan, vaan suurin osa hereilläoloajasta menee syömiseen, hoitotoimenpiteisiin ja ainakin meillä vatsakipujen vuoksi itkemiseen. Kun hyväntuulisuus alkoi lisääntyä ja ajat hereillä pitenivät, alkoivat leikitkin maistua. Lempileikkimme on tähän mennessä “Metrolla mummolaan”, joka löytyy Vauvan vaaka– kirjasta, ja jota voi hyvin leikkiä hyvinkin pienen vauvan kanssa lattialla. Samasta kirjasta löytyvä Höpsöt pöksyt -loru (tai räppilaulu) on pelastanut monta hankalaa vaipanvaihtohetkeä. Suosittelen kaikille vauvojen kanssa leikkiville ottamaan tämän kirjan haltuun! Selkeä suosikki on myös tämä pieni kansanloru:

Vauva M alkoi kiinnostua erilaisista äänistä huomattavasti entistä enemmän viikon 9 tai 10 tienoilla. Tästä lähtien olemme viettäneet helistimien, vinkulelujen, kellojen ja rapinaäänten kanssa monia hauskoja leikkihetkiä. Kun M vielä pari viikkoa myöhemmin oppi tarttumaan leluihin itse, aukeni myös varsinkin helistimien kanssa aivan uusi maailma. Hän oli niin hellyyttävän iloinen pystyessään itse heiluttamaan helistintään! Pienen vauvan kanssa helistimissä, kuten muissakin leluissa, on aivan ehdottomasti plussaa se, että niistä on helppo pitää kiinni, ja että ne ovat mahdollisimman värikkäitä.

Odotan jo itse innolla seuraavien kuukausien musiikkihetkiä, palaan päivittämään niistä myöhemmin! 💕

Miten improvisoida lapsen kanssa pianolla?

Lapset ovat usein innoissaan nähdessään pianon, ja haluavat kokeilla sillä soittamista. Monella meistä on myös piano tai jonkinlainen kosketinsoitin kotona, vaikka sitä ei välttämättä usein soitettaisikaan. Pianolla on helppo tuottaa ääni, minkä vuoksi sillä on pienenkin lapsen helppo musisoida. Olen monta kertaa hämmästynyt miten luovasti pienet lapset soittavat pianoa ja miten luontevasti he etsivät erilaisia sävyjä soittaessaan. Usein ilman minkäänlaisia ohjeita. Joskus on kuitenkin ehkä hyvä, jos lasta pystyy ohjailemaan niin, että hän löytää uusia ulottuvuuksia kokeiluihinsa. Annan teille nyt muutamia vinkkejä lapsen kanssa pianolla improvisointiin eli uuden kokeilemiseen ja vapaaseen keksimiseen!

1. Korkeat ja matalat äänet

Mistä löytyy pianon korkein ja matalin ääni (korkein viimeinen kosketin oikealla, matala vasemmalla)? Mikä eläin ääntelee milläkin korkeudella? Esimerkiksi lintu laulaa korkealta, karhu murisee matalalta jne. Kokeilkaa soittaa ääniä joltakin korkeudelta, ja miettikää mikä eläin tähän voisi sopia. Tai toisinpäin: keksikää eläin ja yrittäkää löytää sille sopiva korkeus!

2. Yhden äänen konsertti

Miten monella tavalla pystyt soittamaan yhden, valitsemasi äänen eli koskettimen (lyhyt/pitkä, hiljaa/kovaa)? Voit soittaa vaikka kokonaisen kappaleen muuntelemalla valitsemaasi ääntä!

3. Mustilla koskettimilla

Kaikki mustat koskettimet sopivat yhteen! Voit kokeilla soittaa niillä missä vain järjestyksessä yksitellen tai yhtäaikaa. Voit näin luoda oman sävellyksesi!

4. Järjestyksessä

Osaatko soittaa kaikki valkoiset koskettimet alhaalta ylös järjestyksessä? Entä mustat? Entä kaikki (valkoiset ja mustat)? Mikä versio kuulosti mielestäsi kivoimmalta? Miten nopeasti onnistut soittamaan koskettimet niin, että yhtäkään ei jää väliin ja yksikään ei soi kahta kertaa peräkkäin? Kokeile molemmilla käsillä! Vai onnistuisiko tämä parhaiten käyttämällä molempia käsiä vuorotellen?

5. Lähellä vai kaukana

Löydätkö kaksi ääntä, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan (mitkä vain kaksi vierekkäistä kosketinta)? Entä kaksi ääntä, jotka ovat mahdollisimman kaukana toisistaan (viimeinen kosketin vasemmalla ja viimeinen kosketin oikealla)?

Kuuntelutehtävä: pyydä lasta sulkemaan silmät ja soita kaksi kosketinta joko läheltä toisiaan tai kaukana toisistaan. Osaako lapsi tunnistaa ovatko äänet lähellä vai kaukana?

6. Myrsky vai aurinko?

Jos lapsi yrittää jo itse etsiä pianosta erilaisia sävyjä, voit yrittää antaa hänelle esimerkiksi säähän liityyviä mielikuvia soitettavaksi. Miten hän soittaisi sateen tai myrskyn? Tai miltä voisi kuulostaa auringonpaiste, meren aallot tai sateenkaari? Tämä on erittäin luova tehtävä, joka ei välttämättä suju jokaiselta lapselta, varsinkaan kovin pieniltä. Voit kuitenkin aina kokeilla, ehkä lapsi innostuu tästä luovasta haasteesta!

Improvisointi tarkoittaa vapaata keksimistä, eli virheitä ei ole! Jokainen lapsi (tai aikuinen) saa musisoida omalla tyylillään, älä siis turhaan kritisoi lapsen soittoa tai kokeiluja. Kuulosti se sitten miltä vaan, on se lapsen oma tapa musisoida ja ilmaista itseään musiikilla. Kaikki on sallittua niin kauan, kun lapsi nauttii tekemimsestään (ja naapurit eivät valita melusta…). Eli mukavaa uuden kokeilua kaikille! 😊

Kuukauden klassinen

Tällä kertaa kuukauden klassinen on vähän vähemmän tunnettu teos. Italialainen Ottorino Respighi pyrki sarjassaan Linnut (1928) matkimaan lintujen ääniä ja kuvaamaan niiden ominaisuuksia tai käyttäytymistä musiikin keinoin. Sarjan kolmas osa kertoo kanasta ja pohjautuu ranskalaisen barokkisäveltäjän Jean-Philipp Rameaun musiikkiin.

Laittakaa silmät kiinni ja musiikki soimaan, ehkä pystytte kuvittelemaan lauman kanoja maatilan pihalla kotkottamassa ja nokkimassa jyviä maasta!

Jos haluatte jatkaa kuuntelua: Respighin Linnut -sarjassa on yhteensä viisi osaa, joista jokainen kuvaa eri lintua. Kokeilkaa kuunnella sarjan muita osia!

Lintujen ääniä

Kevät on pian täällä! Täällä Sveitsissä se on yrittänyt tehdä tuloaan jo pariinkin otteeseen, mutta +20 asteen lämpötiloja on tähän mennessä seurannut takatalvi ja lumisade… Nyt näyttää kuitenkin jo paremmalta, ainakin ruoho vihertää ja kukat ovat alkaneet kukkia! Ihanaa istua parvekkeella tai ulkona aistimassa kevään tuoksua, auringon lämpöä ja kuunnella luonnon ääniä. Varsinkin lintujen laulu on yksi omia lempiasioitani keväässä, ja siksi ajattelin antaa myös teille pari pientä vinkkiä lintujen äänten tietoiseen kuuntelemiseen. Suomessakin on tainnut olla viime päivinä jo aurinkoista ja lämmintä, ja vaikka kevät ei olisikaan täällä vielä pysyvästi, palaavat linnut parhaillaan takaisin kaukomaista ja niiden laulua voi kuulla enemmän joka päivä! 🌞

Kuunteluharjoitus, sopii leikki-ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille

Menkää parvekkeelle, pihalle tai mihin vain ulos. Laittakaa silmät kiinni ja kuunnelkaa. Laskekaa, miten monen eri linnun laulua kuulette (tai voitte sopia avaavanne silmät kun olette kuulleet vaikka viisi eri lintua). Laskitteko saman määrän? Jos lapsi puhuu riittävän hyvin, harjoitelkaa sanallisesti kuvailemaan ääniä, jotka kuulitte (esimerkiksi korkea/matala, rauhallinen/kiihtynyt, yksi sama ääni/melodia?). Mikä linnuista oli kaikkein kuuluvin tai helpoin erottaa? Muistuttaako jonkun linnun ääni jotain toista lapselle tuttua ääntä (voi olla mikä vain, vaikka jokin kodinkone, soitin, kulkuneuvo…)? Kokeilkaa matkia eri lintuja, mielikuvitusta saa käyttää ja saa kuulostaa hassulta!

Toistakaa halutessanne eri vuorokauden aikaan tai eri paikassa! Kuuletteko samat linnut? Onko lintuja enemmän tai vähemmän kuin edellisellä kerralla? Laulavatko ne kovempaa tai hiljempaa?

Vauvan kanssa: menkää ulos. Kun kuulet jonkin erityisen hyvin erottuvan linnun äänen, kokeile matkia sitä mahdollisimman hyvin. Miten vauva reagoi?

Jäikö häiritsemään, minkä linnun äänen kuulit? Ehkä vastaus löytyy näiden sadan yleisen suomalaisen linnun joukosta: https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/100lintulajia/opi-tuntemaan/

Eläinrytmit – rytmin hahmottamista lapsen kanssa

Rytmin käsittely kielen avulla on oman kokemukseni perusteella osoittautunut yhdeksi parhaimmista tavoista opettaa rytmin perusteita soittotunteja aloitteleville lapsille. Lapsista rytmin harjoittelu tällä tavalla on hauskaa, ja sen vuoksi ajattelin teidän ehkä myös hyötyvän tästä leikistä kotona! Ja tämä ei siis liity minkään tietyn instrumentin opetteluun, vaan musiikin ja rytmin hahmottamiseen yleensä.

Vauvoille tämä on varmasti vielä liian haastavaa, ja suosittelen tätä harjoitusta aikaisintaan kolmevuotiaasta alkaen. Lapsen tulisi kuitenkin osata puhua ja ymmärtää kieltä suhteellisen varmasti. Tätä voi myös käyttää lukemaan oppimisen harjoituksena, mutta tämä on haastava variaatio.

Leikkiohjeet

Valmistelu: Tulosta liitteenä olevat rytmikortit tai askartele itse samanlaiset (tarvitset vain yhden jokaista rytmiä). Voitte halutessanne laminoida, värittää tai koristella kortit.

Leikki: Valitse lapselle yksi sana allaolevasta listasta, hänen tehtävänsä on sijoittaa se oikean kortin kohdalle. Voit sanoa eläimen nimen, näyttää hänelle kuvan eläimestä, tai lukemaan opeteltaessa näytät hänelle eläimen nimen kirjoitettuna. Valitse ensin vain kaksi korttia (mieluiten ti-ti ja ti-ri-ti-ri) ja lisää niitä sitten, kun lapsi kaipaa lisää haastetta. Voit myös antaa lapselle kaksi eläintä, yksi molemmista ryhmistä, jolloin hänen täytyy tunnistaa tai arvata kumpi on kumpi. Peliä voi helpottaa tai vaikeuttaa lisäämällä/vähentämällä kortteja, mutta myös valitsemalla keskenään mahdollisimman samanlaisia (esim. ti-ri-ti ja ti-ti-ri) tai erilaisia (taa ja ti-ri-ti-ri) kortteja.

Esimerkki: vaihtoehdot ti-ti ja ti-ri-ti-ri  ja sinä sanot Kis-sa. Nyt lapsen täytyy pohtia kumpi korteista sopii paremmin tähän sanaan. Tai samoilla vaihtoehdoilla sanot kis-sa ja pel-to-hii-ri ja lapsi yrittää tunnistaa kumpi sanoista sopii kumman kortin kanssa. Jos tämä on vaikeaa, voit taputtaa sanan lapsen kanssa yhdessä, ja pohtia kuinka monta taputusta sanaan tarvitaan. Oikeassa kortissa täytyy olla sama määrä nuotteja!

Alla on eläinten nimiä listattuna rytmien mukaan. Saman listan voit myös tulostaa korttien yhteydessä. Lisää voit keksiä myös itse.

Seuraavat ovat jo vaikeampia, lisää nämä vasta kun lapsi osaa edelliset jo hyvin!

Variaatio: Sama harjoitus toimii myös vaikka hedelmien, soittimien tai perheenjäsenten nimillä!

Toivottavasti teillä ja lapsillanne on hauskaa näiden rytmien parissa!

Kuukauden klassinen

Huhtikuun klassinen, Ludwig Beethovenin Oodi ilolle, on varmasti monelle ennestään tuttu. Säveltäjän 9. sinfonia, jossa teema alunperin esiintyy, on yksi kaikkien aikojen tunnetuimpia klassisia teoksia, ja varsinkin Eurooppa-hymninäkin käytetyn Oodi ilolle -teeman tuntee lähes jokainen. Alla olevalla videolla on muutaman minuutin “flashmob” -tulkinta, joka on varmasti myös lapsista hauska katsoa. Samantyylisiä videoita on tehty myöhemmin useita, mutta käsittääkseni tämä video on yksi ensimmäisiä (2012 Espanjassa), jollei ensimmäinen laatuaan. Varsinkin nyt korona-aikana näistä videoista on tullut iso hitti niiden kuvaaman yhteisöllisyyden takia. Musiikki voi yhdistää ihmisiä aivan erityisellä tavalla!

Katsokaa video yhdessä ja pääsette varmasti nopeasti mukaan sen iloiseen tunnelmaan! Voitte myös yrittää tunnistaa videolta mahdollisimman monta soitinta. Ja jos vaikka jonkun soittimen nimi jäi häiritsemään, voitte ladata alta listan itse löytämistäni soittimista niiden esiintymisjärjestyksessä ja verrata sitä oman listanne kanssa!

Jos haluatte jatkaa kuuntelua: oodi ilolle -teema on 9. sinfonian (op. 125, sävelletty 1822-1824) viimeisestä, eli neljännestä osasta. Voitte kuunnella koko osan ja yrittää tunnistaa, milloin tuttu teema tulee vastaan. Myös koko 9. sinfonia on ehdottomasti kuuntelun arvoinen. Lapsen kanssa kuuntelua ei ehkä kannata kuitenkaan yrittää yhdellä kerralla, koko teos kestää nimittäin yli tunnin!

Pupulauluja pääsiäiseen

Palmusunnuntai oli eilen, eli pääsiäinen on muutaman päivän päässä! Nyt olisikin hyvä aika alkaa opettelemaan lapsen kanssa pääsiäiseen sopivia lauluja. Tästä postauksesta löydätte pari laulua ja niihin sopivaa leikkiä puputeemalla. Laulut sopivat kaiken ikäisten lasten ja vauvojen kanssa laulettaviksi.

Jänis istui maassa

Tämä laulu on monen lapsen suosikki, sopii kaiken ikäisille, ja on teille varmasti jo tuttu! Itse tykkään laulaa laulusta vain ensimmäistä säkeistöä, koska sen jatko on mielestäni hieman synkkä (ensin jänis on sairaana ja tarvitsee tohtoria, ja lopussa vielä varoitetaan vaarallisesta metsäkoirasta…), mutta loppujakin säkeistöjä voi tietenkin laulaa halutessaan.

(kansanlaulu)

Leikkiohje:
Alussa esitetään nukkumista, “hyppää pois” -kohdassa aletaan hyppiä. Pientä lasta tai vauvaa voi hypyttää sylissä tai kainaloista nostellen, leikki-ikäinen voi hyppiä itse. Lisäksi halutessaan “Mikä sull’ on jänönen” -kohdassa voi joko esittää huolestunutta tai yrittää herätellä “nukkuvaa” lapsijänistä. Lauluun saa vaihtelua tempoa muuttamalla: lapsesta on todennäköisesti varsinkin hauskaa yrittää hyppiä tai tulla hypytetyksi mahdollisimman nopeasti!

Pikkupupu loikki

Tämä loru sopii kaiken ikäisille lapsille ja pienillekin vauvoille. Jos “Jäisen pihan poikki” -kohta tuntuu liian talviselta pääsiäisenä, voisi piha olla jäisen sijaan esimerkiksi pieni, suuri, tai kaunis. Tämä on siis loru eikä laulu, eikä siihen kuulu valmista melodiaa.

(kansanloru)

Leikkiohje:
Alussa hypitään yhdessä, tai hypytetään lasta sylissä tai kainaloista. “Korviaan se heilutteli”: tehdään käsistä pupun korvat ja heilutellaan niitä, “hännänpäätään keikutteli”: tehdään toisesta käden nyrkistä “töpöhäntä” ja keikutellaan sitä puolelta toiselle. Pienen vauvan kanssa voi myös esimerkiksi varovasti kokeilla heilutella (tai vain silittää) vauvan korvia, ja lopussa taputtaa pepulle.

Pupuperhe

Tämä laulu ei ehkä ole ihan niin tunnettu kuin edelläolevat laulut, mutta on helppo oppia, todella sympaattinen ja sopii kaiken ikäisille lapsille!

(Marja-Riitta Väkevä)

Leikkiohje:
Tähän lauluun kuuluu sormileikki. Tämä on pienille vauvoille vielä vaikea, ja sopii lapselle, joka osaa kontrolloida sormiaan. Vauvan kanssa voit kuitenkin tehdä leikin malliksi laulua laulettaessa, ehkä hän tykkää seurata sinun käsiesi liikkeitä!

säe 1: nostetaan yksi etusormi pystyyn
säe 2: nostetaan toisen käden etusormi pystyyn
säe 3 ja 4: nostetaan molempien käsien kaikki sormet pystyyn
säe: 5 ja 6: “nyökätään” kaikilla sormilla
säe 7 ja 8: laitetaan sormet ristiin: joko molempien käsien etu-ja keskisormet tai tuodaan kädet yhteen, ja laitetaan molempien käsien sormet ristiin toistensa kanssa

Mitä pääsiäissuunnitelmia teillä on? Itse aiomme pääosin pysyä kotona, syödä paljon suklaata, katsoa pari elokuvaa, nauttia auringosta jos mahdollista ja laittaa vauvan tulevaa huonetta valmiiksi. Ehkä käymme lisäksi mieheni vanhempien luona syömässä. Ihanaa saada rentoutua kunnolla! 😊

Koordinaatioleikki sormille

Tänään ajattelin jakaa kanssanne yksinkertaisen koordinaatio- tai koputusleikin, jossa myös sormien nimet tulevat tutuiksi. Tätä leikkiä voi leikkiä, kun lapsi erottaa yksittäiset sormet toisistaan. Tarvitset leikkiä varten vain pöydän tai minkä vaan muun pinnan johon voi koputtaa (lattia kelpaa myös), ei mitään apuvälineitä.

Voit lopussa joko itse päättää mikä sormi/mitkä sormet ovat kotona, tai voit antaa lapsen päättää. Voitte myös leikkiä vuorotellen, esimerkiksi niin, että sinä koputat ensin, ja lapsi saa sitten päättää kuka oli kotona. “Onko ketään kotona” -kohdassa voitte vaihtoehtoisesti myös koputtaa kaikilla sormilla yhtä aikaa tai rystysillä. Vaihtakaa rooleja ja kokeilkaa molemmilla käsillä!

Ps. Koputtaminen on paljon helpompaa, kun sormet ovat pyöreinä (eivätkä suoristettuina)! Voitte kokeilla myös “koputtaa” sormia saman käden peukaloa vasten: tällöin lapsi harjoittaa erilaista koordinaatiota. Tämä voi kuitenkin lapsen mielestä olla vähemmän kiinnostavaa, koska koputuksesta kuuluva ääni jää pois.

Lasten soittoharjoittelusta

Olen viime aikoina työni puolesta pohtinut paljon lasten soittoharjoittelua. Varmasti joillakin teistä on lapsia, jotka soittavat instrumenttia ja käyvät soittotunneilla? Siinä tapauksessa olette varmaankin jo huomanneet, että instrumenttia pitäisi harjoitella säännöllisesti jotta soittotaito paranee. Aina lapsia ei kuitenkaan harjoittelu huvita, ja olen kuullut, että monissa perheissä tästä aiheutuu jopa säännöllisiä riitoja. Tämä ei kuitenkaan ole soittoharrastuksen tavoite, joten päätin kirjoittaa teille pohdinnoistani ja antaa samalla muutaman vinkin onnistuneeseen harjoitteluun. Tämä postaus on suunnattu erityisesti niille vanhemmille, joiden lapset ovat aloittaneet soittoharrastuksen ja muille asiasta kiinnostuneille, ei niinkään pienten vauvojen perheille.

postauksen kuvat ovat oman soittourani alkutaipaleelta 🙂

Opettajan vaikutus

Pienen soittajan kohdalla opettajan vaikutus on suunnattoman suuri. On yleistä, että oppilas ihailee häntä soittajana, ja haluaa miellyttää häntä. Opettaja voi vaikuttaa oppilaan harjoittelumotivaatioon kaikkein eniten, ja hyvä soitonopettaja näkee vaivaa tämän eteen. Esimerkiksi onnistuneilla kappalevalinnoilla, sopivan tasoisella ohjelmistolla, kiinnostavilla harjoituksilla sekä kotiläksyillä ja opettajan ja oppilaan välisellä suhteella on suuri merkitys. Opettaja ohjeistaa yleensä mielellään myös oppilaidensa vanhempia kotiharjoittelussa, ja yksi opettajan tehtävistä on antaa oppilaalleen harjoitteluohjeet, jotka tämä kykenee (esimerkiksi ikänsä puolesta) ymmärtämään ja toteuttamaan.

Rutiini

Aloitin itse soittoharrastuksen lapsena, ja muistan, etten todellakaan ollut aina innoissani siihen liittyvästä harjoittelusta. Tämä siitä huolimatta, että rakastin soittamista, opin nopeasti, pidin opettajistani eikä kappaleissakaan ollut mitään vikaa. Luulen omalla kohdallani suurimpana syynä harjoittelun takkuamiseen olleen rutiinin puutteen.

Ideaalitapauksessa instrumenttia harjoitellaan joka päivä. Tähän ei kuitenkaan tarvitse käyttää tunteja kerrallaan, vaan lapsen iästä ja keskittymiskyvystä riippuen tavoite voi olla esimerkiksi 5 tai 15 minuuttia. Aikatavoitteen voi määritellä yhdessä lapsen ja soitonopettajan kanssa. Tärkeää on kuitenkin, että soitolle on varattu joku tietty aika, esimerkiksi aamulla ennen kouluun lähtöä, heti koulun jälkeen tai ennen päivällistä. Jos tämä ei onnistu joka päivä, voi ajan varata esimerkiksi joka toinen päivä, tai vaikka jättää sunnuntain vapaaksi. Lapsen tulisi kuitenkin pystyä luottamaan siihen, että tämä aika on aina varattu hänen soittoharjoitteluaan varten. Kun lapsi on tottunut tähän, on hänelle muodostunut tietty rutiini harjoitteluun, eikä häntä edes välttämättä tämän jälkeen tarvitse enää muistuttaa harjoittelusta. Yleensä vaikeinta soittoharjoittelussa on aloittaminen, ja usein lapset ylittävät huomaamattaan aikatavoitteensa koska innostuvat soittamaan lisää.

Edistymisen kannalta on järkevää, että harjoittelu tapahtuu usein, mutta tarpeeksi pienissä pätkissä. Soittamiseen liittyy paljon erittäin haastavia osatekijöitä, kuten koordinaatio eri kehonosien välillä, hienomotorinen kehitys, käsien ja sormien lihasvoiman kehittyminen ja kuulon harjoittaminen. Nämä taidot tarvitsevat parantuakseen säännöllistä kertausta. Monet kollegani tapaavat sanoa, että soittoharjoittelu on kuin hampaiden harjaus: sille varataan tietty aika päivästä ja se nyt vain tehdään joka päivä (jopa kaksi kertaa). Soittoharjoittelu joka päivä saattaa kuulostaa aluksi vaivalloiselta. Olen kuitenkin kuullut omien oppilaideni perheiltä ja kollegoiltani, että päivittäisten rutiinien asettaminen on yksi parhaista tavoista välttää harjoitteluun liittyviä riitoja kotona. On itsestäänselvyys, että lapset menevät kouluun päivittäin ja tekevät kotiläksynsä koulupäivän jälkeen, sama logiikka voi hyvin toimia soittoharjoittelun kanssa.

Soittorauha

Intrumentin hallinta ei ole yksinkertaista, ja sen opettelemiseen tarvitaan erittäin paljon keskittymistä. Lapsella täytyisikin olla rauhallinen ja hiljainen ympäristö soittamista varten. Jos vanhemmat huutelevat vieressä, pikkusisarukset juoksentelevat ympääriinsä ja itkevät, pesukone linkoaa ja ulkoa kuuluu paloauto, ei keskittymisestä ole paljon toivoa. Parasta on, kun lapsi voi olla yksin (tai vanhemman kanssa, jos lapsi on kovin pieni) hiljaisessa huoneessa, joka on harjoittelun ajaksi varattu vain häntä varten.

Vanhempien rooli

Vanhempien roolista lapsen soittoharrastuksessa on monta koulukuntaa. Jotkut ovat sitä mieltä, että vanhempien pitäisi auttaa lasta harjoittelussa kokoaikaisesti, tai jopa oppia soittamaan samaa instrumenttia, että voisivat tarpeeksi ohjeistaa lasta. Itse ajattelen, että vanhempien ei pitäisi puuttua harjoittelun kulkuun liikaa. Heidän tehtävänsä on pitää huolta siitä, että lapselle muodostuu rutiini harjoitteluun ja että lapsella on kaikki tarvittava harjoitteluaan varten (rauhallinen paikka, soitin, nuotit, nuottiteline, mahdollisesti kynä ja kumi tai muut opettajan ohjeistamat asiat). Aivan soittoharrastuksen alussa lapsi tarvitsee myös ehkä apua instrumentista huolehtimiseen tai sen valmisteluun soittoa varten (tähän opettaja antaa varmasti ohjeet soittimesta riippuen).

Omille tunneilleni lasten vanhemmat ovat aina tervetulleita. He eivät kuitenkaan saa korjailla lastaan soitossa tai puuttua tunnin kulkuun, tämä on opettajan tehtävä. Itse ajattelen, että myös kotiharjoittelu on lapsen omaa tekemistä, eikä vanhempien tulisi puuttua siihen liikaa (toki poissulkien tapaukset, joissa lapsi esimerkiksi on rikkomaisillaan soittimensa, vahingossa tai tahallaan). Jos lapsi kuitenkin itse pyytää palautetta soitostaan tai haluaa soittaa sinulle kappaleensa, ei tämä tietenkään ole missään tapauksessa kiellettyä. Yritä tässä tapauksessa olla palautteessasi positiivinen, mutta älä valehtele! On myös tärkeää, että kotona ollaan lapsen tukena, arvostetaan avoimesti hänen vaivannäköään soittotaidon eteen ja ollaan ylpeitä hänen saavutuksistaan. Vanhemmat eivät kuitenkaan koskaan saisi leikkiä soitonopettajaa, vaan luottaa lapsen opettajan ammattitaitoon.

Soittimen tai muiden välineiden laatu

Soittaminen ei ole yhtä hauskaa, jos välineiden laatu ei ole kohdallaan. Jos esimerkiksi soittimesta on mahdotonta saada kaunista ääntä, piano on järkyttävässä epävireessä tai nuotit tippuvat jatkuvasti rikkinäiseltä nuottitelineeltä ei soittoharjoittelu ymmärrettävästi maistu. Tässä tapauksessa kannattaa ehdottomasti kysyä soitonopettajalta vinkkejä siihen, miten tilannetta voisi parantaa!

Monipuolisuus ja leikillisyys

Soittoharjoittelun ei tosiaankaan tarvitse olla kuivaa ja tylsää saman (teknisen) asian kertaamista! Sen on tarkoitus olla hauskaa, motivoivaa ja monipuolista. Myöskään uuden kokeileminen (vaikka se ei aina kuulostaisikaan ”hyvältä”) tai soittimella leikkiminen (niin kauan kun soitin ei ole vaarassa mennä rikki) ei ole kiellettyä! Älä siis huolestu, jos lapsi ei harjoittele pelkästään kappaleita joita sai läksyksi. Hän saattaa silti olla harjoittelemassa soittamisen kannalta olennaisia taitoja, ja luomassa omaa suhdettaan soittimensa kanssa. Lapselle soitin voi olla kuin luotettava ja rakas ystävä, jolle voi kertoa kaiken ja jonka kanssa voi oppia käsittelemään tunteita.

Vaihtelu

Tämä tunne on varmasti tuttu meille kaikille: joinain päivinä ei motivaatio vain riitä. Kun huomaat, että lapsella on harjoittelun suhteen huono päivä, voit kokeilla jos vaihtelu harjoittelussa auttaisi. Pyydä häntä soittamaan kerran eri paikassa kotia (esimerkiksi kylpyhuoneessa kaikuu jännästi!), pitämään konsertti pehmoleluilleen tai kokeilemaan, miten hitaasti tai nopeasti hän osaa soittaa kappaleensa. Jos hän ei tosiaan yhtään halua soittaa, voit kokeilla mitä tapahtuu, jos yrität soittaa jotain hänen soittimellaan. Saattaa olla, että hän toteaa sen kuulostavan hirveältä ja haluaa näyttää sinulle, miten soitinta soitetaan oikein. Ja jos mikään ei toimi, anna olla. Uusi päivä, uusi mahdollisuus!

Nämä eivät ole lastenpsykologin antamia vinkkejä tai jokaisen lapsen kohdalla toimivia yleispäteviä ohjeita, vaan yhden soitonopettajan henkilökohtainen mielipide. Olen kuitenkin pohtinut asiaa jo pitkään, ja jalostanut mielipiteitäni opiskelujeni aikana kuulemieni huippupedagogien ja psykologien luentojen ja kirjojen pohjalta, omien opetuskokemuksieni perusteella ja lukuisten kollegoideni kertomuksia kuullessani. Toivon, että joku teistä löytää vinkeistäni apua. Mukavaa soittoharjoittelua! 🙂

Musikaalisia liikkumisleikkejä

Tänään ajattelin jakaa kanssanne pari pientä musikaalista liikkumisleikkiä. Nämä leikit sopivat parhaiten leikittäviksi lapsen kanssa, joka osaa jo liikkua varmasti ja itsenäisesti, eli 3-4 vuodesta ylöspäin.

Musiikkia – stop!

Tätä leikkiä varten tarvitsette mitä tahansa musiikkia kuunneltavaksi ja tarpeeksi liikkumistilaa.

Kun musiikki soi, tanssivat tai liikkuvat leikkijät vapaasti musiikin tahdissa. Kun leikin johtaja yllättäen katkaisee musiikin, jäätyvät kaikki paikoilleen. Leikin johtaja antaa leikkijöille tehtävän (pyöri kaksi kertaa ympäri, mene kyykkyyn ja nouse ylös, irvistä rumasti jne.). Kun tehtävä on suoritettu, jatkuu musiikki ja sama toistuu. Leikin johtaja voit olla sinä, toinen aikuinen, tai lapsi joka osaa itse pysäyttää musiikin. Tämä leikki toimii hyvin (tai ehkä jopa paremmin) myös useamman lapsen kanssa.

Ylös alas

Tähän leikkiin tarvitsette jonkin soittimen, jolla voit soittaa eri korkuisia ääniä (piano, kellopeli, jokin melodiasoitin…).

Sinä soitat soittimella eri korkuisia ääniä, ja lapsen täytyy kuulemansa perusteella mennä matalalle (kyykkyyn tai lattialle makaamaan), keskitasolle tai korkealle (kurottaa ylös, hypätä, nousta sohvalle…). Jos lapsi osaa itse soittaa käytettävissä olevalla soittimella eri korkuisia ääniä, voitte myös vaihtaa rooleja. Hänestä on varmasti hauskaa nähdä, miten sinä joudut ryömimään lattialla tai hyppimään ylös juuri niin kuin hän tahtoo! 😊

Taputan

Leikkikää alla olevan laulun mukana sanojen ehdottamalla tavalla!

Taputan

Taputan, käsilläni taputan
(taputan, taputan).
Kun loppuu taputus,
silloin alkaa napsutus.

Napsutan, sormillani napsutan
(napsutan, napsutan).
Kun loppuu napsutus,
silloin alkaa tömistys.

Tömistän, jaloillani tömistän
(tömistän, tömistän).
Kun loppuu tömistys…

Irvistän, naamallani irvistän
(irvistän, irvistän).
Kun loppuu irvistys,
silloin alkaa silitys.

Silitän, hiuksiani silitän
(silitän, silitän).
Kun loppuu silitys,
Silloin alkaa hiljaisuus.

(Fröbelin palikat 1992)

Tämä laulu ei ole helppo laulettava ja sopii ehkä paremmin kuuntelulauluksi. Näin teillä on myös enemmän aikaa keskittyä laulun mukana leikkimiseen!


Toivottavasti teillä on hauskaa näiden leikkien parissa ja saatte myös ehkä samalla purettua energiaa vaikkapa sadepäivänä sisällä. Tässä saavat muuten myös mukana leikkivät aikuiset varmasti hyvän treenin! 😉